On ihmisen oma valinta inkarnoitua. Jokainen saa valita itselleen vanhemmat ja osan ihmisistä ja tapahtumista, jotka tulevat vastaan elämässä. Ennen inkarnaatiota sielua valmistellaan uuteen ihmiskokemukseen: sielu saa rutkasti ihania energiahoitoja, ja se saa myös keskustella ylösnousseiden viisaiden sielujen kanssa. Siellä on hyvin rakastava ja tukeva ilmapiiri.
Minä olen tuntenut oloni tosi usein erilaiseksi ja yksinäiseksi. Mä olen parin vuoden sisällä miettinyt monta kertaa, miksi ihmeessä olen edes päättänyt inkarnoitua, koska elämä ei ole tuntunut elämisen arvoiselta. Tuntuu ettei missään ole mitään tarkoitusta. Siksi musta tuntui todella huojentavalta kuulla, kun Britney sanoi kaikilla olevan elämäntarkoitus. Ja sinä joka luet tätä, niin sullakin on tosi tärkeä tarkoitus. Usein ihmiset ovat tulleet maan päälle kantamaan jotain tietynlaista energiaa. Sitä ei ehkä itse aina havaitse, mutta jokainen omalla olemassaolollaan auttaa universumin kokonaisuutta. Meissä jokaisessa on jotain ainutlaatuista, mitä maailma tarvitsee tällä hetkellä.
Sielu on voinut päättää itselleen jonkin tehtävän, mitä se haluaisi tässä kehossa ja tänä aikana toteuttaa. Ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto, ja on meistä itsestämme kiinni, toteutammeko tehtäväämme. Suurin osa ihmisistä ei toteuta elämäntehtäväänsä, vaikka yhä useampi alkaa tiedostaa sitä maailman värähtelytason noustessa. Ei varsinaisesti haittaa, jos tehtäväänsä ei saa suoritettua. Sielua odottaa yhtä suuri rakkaus ja myötätunto palatessaan takaisin alkulähteelle, mutta silloin se joutuu lähtemään uudelle kierrokselle toiseen aikaan ja kehoon yrittämään uudelleen. Siksi mun mielestä on todella tärkeä miettiä omaa tarkoitustaan, koska ei oo kovin mukavaa kiertää samaa sykliä uudelleen samojen asioiden parissa.
Musta tuntuu vielä, että jokaisen eletyn elämän jälkeen alkaa kokea vaan enemmän taakkoja, koska maailma haluaa niiden kautta näyttää oikeanlaista suuntaa. Mun astrologisella kartalla on aika paljon vaikeita aspekteja, jotta mä varmasti keskittyisin tässä elämässä itseeni ja omaan kehitykseen. Voi olla että edellisissä elämissä olin aina auttanut muita silloinkin, kun se tarkoitti sitä että mun oli luovuttava omista unelmistani. Oikeestaan pystyy tosi pitkälle päättelemään, mitä edellisissä elämissä on tapahtunut. Ne asiat, mitkä tuntuu tässä elämässä "maailmanlopulta" kun ne tapahtuu, juontaa juurensa jo ennalta koettuihin tilanteisiin. Sen takia ne tuntuu niin hirveältä, koska ne on joskus aiemmin tapahtunut ja ne herättää vanhoja käsittelemättömiä muistoja. Myös pelot, mieltymykset johonkin tiettyyn aikakauteen ja lapsuuden tavat kertoo paljon siitä, missä on voinut elää ennen. Vähän eksyin aiheesta, palataan takaisin tähän elämään. .-D
Oman elämäntarkoitusta voi kuulostella seuraamalla, millaisia tunteita ja täyttymystä jokin aktiviteetti tuo. Silloin kun on aidosti utelias ja innoissaan elämästään ja tekee rakastamiaan asioita, toteuttaa elämäntarkoitusta. Jokaisella on jotain annettavaa maailmalle ja muille ihmisille.
